Miksi sotia, kun voimme olla samalla puolella?

Suomen Itsenäisyyspäivä 107 v 🇫🇮Tällaisena päivänä tulee mietittyä, miksi täytyy sotia. Ihmisellä, kun ei ole muita vihollisia kuin toinen ihminen.

 Luonnon ja luonnonvoimien edessä olemme nöyriä kuuntelemaan, mitä luonto meille tahtoo kertoa.

Miksi sotia, kun voi valita ilon ja rauhan? On totta, ettei kaikkien ihmisten kanssa synkronoi samalla tavalla, ei kuulukaan. Anteeksi voi antaa, mutta poskia ei tarvitse riittää loputtomiin. Henkiset rajat ovat hyvä laittaa, mutta se ei tarkoita, että tulee olla väkivaltainen. Kenellekään, ihmiselle tai eläimelle. Vanha viisaus kertoo, että kun järki ja omien tunteiden hallinta loppuvat, esiin astuu väkivalta. Myös henkinen väkivalta. Sanoilla on vahva vaikutus. 

Miksi ihmisellä on niin vahva hallitsemisen tarve? Tarve saada toinen käyttäytymään halutulla tavalla ja mitä tämän toteutuessa ihminen lopulta tavoittaa?

Hetkellisen voiton tunteen, mutta sen jälkeen lisää huonovointisuutta. Ja jälleen uudelleen uutta kipu - käyttäytymistä.

Käsittelemättömien tunteiden tuoma kipukäytös antaa ihmeellisen luvan satuttaa. Mutta miksi satuttaa, kun voisi hyväksyä. Hyväksyä rakkauden, hyväksyä oman paikkansa maailmassa. Niin että jokaiselle riittää tilaa. Tilaa elää, olla ja toteuttaa upeaa vapaata sisäisyyttään. Ilolla ja leikkisyydellä. 

Rakkautta on tuoda toinen pois kivuista, omaan vahvuuteen, sisäiseen viisauteen. Upeaan viisauteen, joka meissä kaikissa on.

Ollaan yhdessä viisaudella ja rakkaudella toisillemme. Ollaan samaa arvokasta elämää ilolla, rauhassa ja aidolla pyyteettömällä rakkaudella 🤍💙💚🌿